Vuoden 2023 parhaat

Vuoden podcast

Vuoden markettiripsari

Vuoden huulipuna

Tässä kuvassa minulla on Nablan huulipunaa
Tässä kuvassa minulla on BeautyActin huulipunaa

Vuoden matkakohde Suomessa

Vuoden paras keino tehdä huonosta päivästä hyvä

Vuosi täynnä uusia kuvioita

Kuulumisia ja arjen self care -vinkkejä

Moikka ja mukavaa marraskuun alkua! En tiedä teistä, mutta omasta mielestäni lokakuu meni ihan hujauksessa, ja yhtäkkiä tässä mennään jo vuoden toiseksi viimeistä kuukautta. Onkohan nyt viimeistään sallittua kaivaa ne viimeisetkin joulukoristeet kellarista ja aloittaa jouluttaminen…? Noo, vaikkei olisikaan niin ajattelin aloittaa sen virallisesti ensi viikolla silti!😉Hei tänään ajattelin jakaa kanssanne ajatuksia liittyen loppuvuoden kisaväsymykseen, stressiin, arkiseen ylikuormittumiseen ja lepoon. Ja vaikka aiheet kuulostavat ehkä rankoilta ja masentavilta, niin ei hätää, postaus on rennolla, helposti lähestyttävällä otteella, rakkaudella ja lempeydellä teille kirjoitettu. <3 Luvassa siis kuulumisia ja arjen self care -vinkkejä!

Spontaani syysloma

Kuten minua jo Instagramin puolella seuraavat, huomasivat, vietin lokakuun pari viimeistä päivää spontaania minilomaa. Eivät nuo 2 päivää mitään ihmeitä tehneet mutta kyllä tuntui hyvältä olla tekemättä mitään. Olin päättänyt jo pari viikkoa sitten että jossain kohtaa pitäisin pidemmän viikonlopun vapaana, kun tiesin etten koulutehtävien ja muiden arjen askareiden takia pysty pitämään pidempää lomaa. Noina 2 päivänä en tehnyt oikeastaan mitään ihmeellistä. Nautin pitkistä aamuista ja tein asioita fiiliksen mukaan. En ole mikään maailman paras lomailija ja oli kyllä tosi vaikeaa olla tekemättä mitään, piti ihan pakottaa itsensä lomamoodiin, ettei miettinyt kouluhommia tai työasioita tai stressannut mistään. Mutta totesin, ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin vain päättää, että nyt se miniloma on pidettävä, koska muuten en pidä sitä ollenkaan. En tule missään vaiheessa saamaan kouluhommiani siihen malliin, etteikö koko ajan periaatteessa jotain pitäisi tehdä, tai olisi blogia muokattava tai töitä tehtävä. Suosittelen siis isosti, jos et pysty pitämään kunnollista lomaa, hyödynnä pidennettyjen viikonloppujen mahdollisuus!

Kurpitsakuvat Salon Kurpitsapuistosta

Pitkästä aikaa täysi työviikko

Ennen minilomaani pääsin tekemään pitkästä aikaa kokonaisen työviikon, mikä oli tosi virkistävää. Koulusta oli syysloma joten ei ollut luentoja ja paria pakollista koulutehtävää lukuun ottamatta pystyin pitämään koulusta vapaan viikon. Teki tosi hyvää vaihteen vuoksi käydä pelkästään töissä ja kotona töiden jälkeen oikeasti vain vietti vapaa-aikaa. Etäopiskelun yksi haaste on se, että kun opiskelee kotona, ei oikein aina onnistu koulusta irtautumisessa kun lopettaa päivän opiskelut vaan koulujutut saattavat jäädä pyörimään päähän loppuillaksi. Työviikko toi tosi paljon uusia ideoita ja inspiraatiota kouluun ja blogiin liittyen ja mennyt viikko loman lisäksi onkin pitänyt sisällään paljon muun muassa blogin uuden ulkoasun visioimista ja uusien yritysideoiden pohdiskelua. Kyllä vaihtelu vaan virkistää, vaikka se kliseistä onkin!

Levottomuutta ja loputtomia To Do -listoja

Kuuntelin tänään perinteisesti Sita Salmisen uusimman podcast-jakson ja olikin hauska sattuma, kun jakso käsitteli samoja asioita mitä tämä postauskin sivuaa. Suosittelen muuten isosti Sitan podcastia, on ollut minulle tosi silmiä avaava ja opettavainen podcast. Löytyy PodMe Premiumista! Tämän päivän jaksossa Sita sanoitti hienosti sen olotilan mikä itselläkin on ollut viime viikkojen aikana. Jatkuvasti levoton olo, tuntuu kuin koko ajan olisi (ja onkin) ihan hulluna hommia mitä pitäisi tehdä. Heti kun herää, alkaa listaamaan mielessään To Do -listaa. Millään ei pysty rentoutumaan iltaisin ja melkein sängyssäkin yrittää saada jonkin asian pois vielä päiväjärjestyksestä. Tämä olotila on itselleni äärimmäisen tuttu ja onneksi tähän on myös hyväksi todettuja keinoja ja työkaluja lieventää levottomuutta ja ylikuormittunutta olotilaa. Paras vinkki mikä itselläni toimii on aloittaa joku uusi tai entuudestaan tuttu iltarutiini, esimerkiksi lempisarjan aloittaminen ja yhden jakson katsominen aina tiettyyn aikaan illasta, ajatuksen virran kirjoittaminen ylös ennen nukkumaanmenoa, seuraavalle päivälle vaatteiden laitto valmiiksi ja laukun pakkaus yms… Joku vankka iltarutiini mistä pitää kiinni ja mikä ei liity millään lailla päivän suorittamiseen. Myös, koska mennään vuoden loppua kohti, muistetaan ne tauot. Hommat kasaantuu aina väkisin loppuvuotta kohden joten jotta tekeminen olisi tehokasta ja pysyy järki vielä mukana, tarvitaan taukoja!

Loppuvuodeksi joulukuplaan

Omaan tilanteeseeni joulu tulee nyt juuri oikeaan hetkeen. 10 kuukautta minusta on tuntunut siltä kuin rämpisi suossa vastatuuleen ja maailman tilanne nostaa niskavillat pystyyn. Tuntuu lohduttavalta voida laskeutua loppuvuodeksi eräänlaiseen joulueskapismiin ja koristella kotia, katsoa lempisarjoja ja unohtaa edes välillä kaikki mitä tapahtuu ympärillä. Loppuvuodeksi olen joka viikolle merkannut kaksi uutta teemapäivää: blogipäivän ja lepopäivän. Päivien nimet kertovat kaiken oleellisen. Molemmat ovat asioita joihin haluan panostaa entistä enemmän, ja jotta niihin satsaan, on ne päivät merkattava kalenteriin. Samastutko tähän? Tässä pitkästä aikaa hiukan kuulumisia ja arjen self care -vinkkejä. Jos jonkin asian sitä unohtaa kiireisessä arjessa, niin itsensä ja näin loppuvuoden kaaoksessa olisi hyvä välillä pysähtyä hemmottelemaan myös itseään. Jalkahoito ja glögilasi illalla, pidempi ihonhoitorutiini, uuden sarjan tai käsityön aloittaminen, tai 5 minuutin hengähdystauko tietyin väliajoin päivän aikana. You name it! Olisi kiva kuulla jos joku postauksen vinkeistä tulee käyttöösi. Jos jaat sen somessasi, muista tägätä minut @sandrakahvilla, niin voin jakaa sen myös omassani! Mukavaa alkavaa viikkoa ja iso kiitos kun luet!<3

Kaikella on tarkoituksensa

Joskus tuntuu vaan siltä, ettei mikään mene niin kuin olet suunnitellut. Kaikki mitä yrität, menee täysin reisille. Kuulostaako tutulta? No, lueppa loppuun! Koulusta on tullut tänä syksynä suurin inspiraationlähteeni mitä tulee, tietysti opiskeluun ja urasuunnitelmiini, mutta yllättäen myös blogipostauksiini sekä omaan henkilökohtaiseen elämääni. Kävin viime keskiviikkona koululla eräässä iltapäivätapahtumassa ja yllättävää kautta sain juuri oikealla hetkellä muistutuksen siitä, että vaikka asiat eivät aina etene suunnitellusti, et välttämättä ole epäonnistunut. Kaikella on tarkoituksensa, ehkä sinulle on vain luvassa jotain parempaa! Mitä oikein höpisen? Hyvä kysymys!

Mitä keskiviikkona oikein tapahtui?

Kävin keskiviikkona kuuntelemassa SAMKin alumnien puheenvuoroja kampuksella. Istahtaessani luokkaan, jossa tapahtuma pidettiin, huomasin siinä jotain oudon tuttua. Tajusin, että olimme sattumoisin luokassa, jossa vuonna 2018 kesällä tein pääsykokeen hakiessani SAMKiin opiskelemaan sosionomiksi. Tuolloin ei vielä SAMKin ovet meikäläiselle avautuneet, mutta silloin tiesin, että jonain päivänä opiskelen siellä. Ja missäs minä 5 vuotta myöhemmin istun? Samassa luokassa toisen vuoden opiskelijana, ihan eri alalla kuin olisi tuolloin odottanut, jo toista ammattia itselleni opiskelemassa ja nappailemassa uravinkkejä alumneilta. Tämä ei varmasti kuulosta mitenkään merkittävältä muiden korvaan mutta ai että tuo sattuma tuli itselle hyvään kohtaan.

Epäonnistunut vai vaan oikeaa polkua etsimässä?

Olen aina tykännyt suunnitella elämääni ja minulla on yleensä tarkka visio siitä miten haluan asioiden etenevän ja missä ajassa. Tänä vuonna kuitenkaan mikään visioni ei ole toteutunut niin kuin olen odottanut. Tuntuu, että minulla ei ole mistään kontrollia. Viimeksi tänä viikonloppuna märehdin itsekseni sitä kuinka eksynyt olo sitä itsensä kanssa on. Miksi kaikki mitä teen, tuntuu väärältä ja miten tuntuu että kaikki mitä yritän, menee pieleen? Aloittaessani tämän postauksen kirjoittamista päädyin kuitenkin muistelemaan tuota keskiviikkoista sattumaa kun tosiaan päädyin luokkaan, jossa 5 vuotta sitten tein tuon sosionomipääsykokeen. Eipä mennyt paljon mikään suunnitelmien mukaan silloinkaan, mutta menikö kenties asiat paremmin?

Muistan tosi hyvin sen, miten tuon pääsykokeen jälkeen tiesin heti, etten tule opiskelemaan sosionomiksi, enkä tainnut lopulta ihan kauheasti halutakaan. Mutta tiesin myös, että SAMKiin pääsen vielä joskus opiskelemaan, olkoot ala mikä hyvänsä. Tuon kokeen jälkeen aloin opiskelemaan lastenohjaajaksi, muutin omilleni ja aika pian totesin, että oma alani löytyy jostain muualta ja tässä sitä nyt ollaan. Pääsin tavoitteeseeni, matka oli vain erilainen mitä odotin, ja tavoitekaan ei ollut ihan sitä mitä odotin. Todennäköisesti sama tulee tapahtumaan nytkin. Kaikella on tarkoituksensa, ja kaikkea ei voi ennakoida.

Mitä jos annat välillä vain virran viedä?

Tämä vuosi on tuonut elämääni paljon sellaista mikä ei kuulunut suunnitelmiini mutta mitkä tekivät tästä vuodesta paremman mitä se olisi ollut ilman niitä: tutoriksi ryhtyminen, blogin jatkaminen ja siihen panostaminen, uudet yritysideat…. Entä jos tämä kaikki viekin minua lähemmäs tavoitteitani? Entä jos ne odottamattomat, yllättävät jutut viekin sinua lähemmäs sitä tavoitetta? Vaikka ihan vaan se, että lähdetkin viettämään iltaa kavereiden kanssa, vaikkei pitänyt. Lähdet spontaanisti 2h päähän kouluun tapahtumaan josta et juuri tiedä mitään, kuulostaa vaan kivalta. Tartut johonkin työkeikkaan ajatuksella ”No ei siitä haittaakaan ole!”. Koskaan ei tiedä mikä sinua odottaa!

Ei se määränpää vaan se matka

Tässä mietin vaan, että olikohan tämä nyt kliseisin postaukseni koko Ihan Kahvilla historiassa…? No, kaikella on tarkoituksensa, ehkä myös tämän postauksen kliseisyydellä! Toivottavasti olette silti pysyneet kärryillä tähän asti. Viime keskiviikkoinen Porin reissuni ammensi minulle paljon erilaisia ideoita ja ajatuksia joita tulen varmasti täälläkin jakamaan. Huomenna on taas luvassa koulupäivä Porissa, saa nähdä millaisia inspiraatiopuuskia saan tällä kertaa. Jos johonkin voin kiteyttää tämän postauksen, niin siihen, että on ihan ok tuntea välillä olevansa ihan kahvilla (😉) eikä silti tarvitse tuntea olevansa epäonnistunut. Vastaan tulee vain kohta mahdollisesti uusi polku! Tsemppiä alkavaan viikkoosi ja KIITOS kun luet!<3

Luottokosmetiikkaa opiskelijabudjetilla

Koska viimeksi mentiin vähän tavallista raskaammissa aiheissa, ajattelin nyt vastapainoksi jakaa hieman viime aikojen uusia onnistuneita meikkilöytöjä kanssanne! Koska tässä mennään nyt ainakin vielä vahvasti opiskelijabudjetilla ja alehaukkana lentelen ympäriinsä, on tullut tutustuttua paremmin edullisempaan kosmetiikkaan. Olenkin ilokseni löytänyt monta uutta suosikkia joista osa varmasti jää ihan vakkariksi omaan meikkilaatikkoon! Tässä tulee siis luottokosmetiikkaa opiskelijabudjetilla.

Onko minusta tähän?

Voisin tehdä kokonaisen oman postauksen aiheesta alanvaihto ja siihen liittyvät fiilikset. Olen 7 vuotta tehnyt töitä varhaiskasvatuksessa. Olen kasvanut aidosti aikuiseksi sen työn parissa. Työidentiteettini on perustunut täysin vaka-ammattilaisen identiteettiin. Kun sitten vaihdoin täysin itselleni vieraaseen alaan ja päädyin vielä siihen villi kortti -vaihtoehtoon, jossa osa on kokeneita yrittäjiä ja osa kaltaisiani alanvaihtajia, prosessoitavaa oli. Muutama viikko orientaatiopäivien hurmiofiiliksestä iski mieleeni salaman lailla kysymys: Mitä MINÄ tässä porukassa teen?

Ihan Kahvilla 3 vuotta ( ja 5 päivää…)!

Ette arvaa mitä kävi! Perinteeni kirjoittaa Ihan Kahvilla synttäripostaus sen synttäripäivänä, on epäonnistunut enkä edes huomannut sitä! Olen koko ajan muistanut Ihan Kahvilla -syntymäpäivän olevan 28.8. vaikka se tosiasiassa on 23.8. jolloin ensimmäinen postaus tuli julki. No, juhlia voi onneksi koska vaan, vaikka näin maanantaina kun To Do -lista muistuttaa jotain egyptiläistä papyruskääröä pituudeltaan!

Nyt karsitaan arjesta

Vaikka elokuu onkin vielä kesäkuukausi, mun ajatukset kääntyy aina elokuuhun siirryttäessä syksyyn ja uuden alkavan arjen suunnitteluun. Olenko muuten ainoa joka ajattelee, että elokuussa alkaa tavallaan uusi vuosi? Tässä postauksessa käydään lyhyesti läpi kulunutta kesää, sekä alkavaa syksyä. Tulevaa syyskautta pohtiessani rupesin miettimään arkeani vähän eri vinkkelistä kuin yleensä. Yleensä pohditaan, mitä uutta haluaa tuoda arkeen ja mitä kivaa piristystä siihen saisi. Entä jos sen sijaan mietitään, mikä siinä omassa arjessa ei esimerkiksi keväällä toiminut ja mitä siihen omaan henkiseen koulureppuun ei enää pakata mukaan, kun se arkiralli taas kunnolla alkaa?

Halpaa ihonhoitoa herkälle iholle

Ennen pystyin helpommin valitsemaan kaupasta tuotteen jossa luki vain ”sekaiholle” ja se sopi. Nykyään pitää etsiä herkälle iholle sopivia tuotteita ja mielellään luonnonkosmetiikan puolelta sillä sieltä löydän itselleni oikeasti sopivampia tuotteita huomattavasti helpommin. Olen tässä keväällä ja kesällä kokeillut taas itselleni uusia tuotteita kasvojen ihonhoitoon ja ajattelin nyt esitellä niistä muutamat teille. Lisäksi lopussa on uusi, Sandra testaa -osio, jossa esittelen aina jonkun tuotteen/palvelun/asian, mitä testaan postauksen aiheeseen liittyen. Myöhemmin sitten raportoin, oliko testattava hitti vai huti.

Spontaani kesä 2023

Vuosi Samkissa on ollut suuri opin tie kaikkine tunteineen ja opetuksineen, enkä malta odottaa mitä toinen vuosi yrittäjän tutkinto-ohjelmassa tuokaan tullessaan! Nyt on kuitenkin maltettava himmata ja viettää mukava ja lokoisa kesä, jotta on sitten energiaa syksyllä pistää seuraavaa vaihdetta silmään. Olette hei toivoneet vanhaa kunnon kuulumispostausta ja teitä on rakkaat lukijat kuultu!

Villistä kortista ainoaksi vaihtoehdoksi

Tänä viikonloppuna juhlittiin valmistuneita ja ajattelin että ennen kesälaitumille kirmausta jaan teille vielä yhden kouluaiheisen postauksen. Nyt on sitten tällä muikkelilla eka vuosi yrittäjän tutkinto-ohjelmaa takana. Vuosi on pitänyt sisällään niin paljon enemmän kuin olisin ikinä uskonutkaan ja ajattelinkin jakaa ajatuksiani siitä teille. Miten SAMKin yrittäjän tutkinto-ohjelma päätyi minulla villistä kortista ainoaksi vaihtoehdoksi ja mitä kaikkea tämä ensimmäinen vuosi on pitänyt sisällään?

Verified by MonsterInsights