Heippa kaikille! Viimeiset muutamat viikot ovat olleet tällä mimmillä aikamoista hurlumheitä. Koulua on jäljellä enää puolitoista kuukautta tätä kevätkautta ja kouluhommien tekemisen tahti sen kun kiihtyy. Lisäksi on alkanut pyörimään miljoona muutakin pyörää yhtäkkiä alkuvuoden hiljaisen puurtamisen jälkeen. Ja sama tilanne tuntuu olevan monella muullakin! Tällä viikolla tuntui, että kaikki mitä suunnittelin, meni totaalisen mönkään. Aikataulut eivät pitäneet, en pystynyt keskittymään mihinkään, tuntui ettei mikään mihin ryhdyin, onnistunut ja motivaatio kaikkeen oli täysin kadonnut. Jäin itselleni joka päivä kiinni siitä miten paljon itseäni ruoskin henkisesti joka pienestäkin epäonnistumisesta ja olo oli niin umpisurkea kuin olla ja voi. Lopulta kuitenkin tästäkin viikosta selvisin voittajana, ainakin melkein, ja ensi viikkoon päästään taas hiukan paremmalla energialla! Tässä postauksessa jaankin teille omat vinkkini miten selvitä kun hommat kasaantuu, mikään ei tunnu onnistuvan, kaikki menee päin mäntyä ja pakkaa meinaa hajota tai on jo hajonnut.

Listaa asiat, mitkä pitää tehdä, niiden tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan

Vaikka hommaa olisi kuinka, et ikinä pysty tekemään niitä kaikkia kerralla. Kuinka purkaa tehtävälistaa pikkuhiljaa järkevästi? Tee To Do -lista kaikista pakollisista jutuista mitä sillä viikolla tai päivällä on, riippuen tilanteestasi. Sitten käy läpi, mitkä asiat pitää tai kannattaa tehdä ensimmäisinä ja mitkä sen jälkeen. Voiko jonkun homman skipata tai siirtää seuraavaan hetkeen? Lisävinkki tähän niille jotka ahdistuvat isoista tehtävistä kuten asunnon etsimisestä tai työpaikan hakemisesta tai vaikka ison koulutyön aloittamisesta: Tee itsellesi lista pienistä askeleista joilla pääset tavoitteeseesi. Esimerkiksi koulutyön suhteen mieti millä pienillä askeleilla pääset eteenpäin. Pohdi ensin ne isot stepit, ja sitten pienet väliaskeleet isojen askelten välillä. Näin madallat kynnystä aloittaa tuota isoa projektia.

Muista myös vapaa-aika!

Asia, joka itseltä on unohtunut viime aikoina täysin. Kaiken aikaa kun en opiskele, mietin koulua tai opiskelua. Luultavasti tämä viikko oli isoksi osaksi siksi niin haasteellinen ja karsea, kun en ollut levännyt minään päivänä tarpeeksi. Eilen pidin väkisin yhden päivän, kun pakotin itseni unohtamaan opinnot (semi vaikeaa kun perjantaina oli lähipäivä!) ja katsoin vain telkkaria, tein kasvohoidon ja rentouduin. Helposti arjen kiireessä unohtaa sen, että vaikka on koko ajan kiire, ei välttämättä etene mihinkään jos ei rauhoitu hetkeksi. Kiireessä sokaistuu pahimmassa tapauksessa kaiken muun lisäksi myös sille, mikä sen kiireen ja touhottamisen tavoite on. Muista siis pitää taukoja ja päiviä, jolloin jätät suorittamisen minimiin. <3

Joskus on ihan ok mennä sieltä missä aitaa ei ole

On ihan ok olla aina pyrkimättä parhaimpaansa. Tämän opin tämän kevään aikana kantapään kautta. Minulla on kunnianhimoinen tavoite pitää kouluarvosanani 3 ja 5 välillä, mutta tuli todettua, että aina ei pysty eikä jaksa eikä kykene venymään. Tyydyin lopulta yhdessä kurssissa arvosanaan 2 eikä tule varmasti olemaan viimeinen kerta. Ja se on ihan ok! Älä ruoski itseäsi siitä, ettet jaksanut kokata tai suorittaa jotain asiaa minttiinsä. Aina ei jaksa ja se on tosi ok. Toki on tilanteita joissa läpi harmaan kiven puskeminen on parempi vaihtoehto kuin luovuttaa mutta yleensä omat rajat tuntemalla tietää kumpi on itselle se paras vaihtoehto. Esimerkiksi itselläni meinasi raja tulla keskiviikkona vastaan mutta puskin entistä kovemmin vain tehtäviä eteenpäin ja lopulta tein hullun kasan tehtäviä. Sitten taas edellisellä viikolla päätin jättää yhden kurssin valinnaisen lopputyön tekemättä ja ottaa sovinnolla 2 kurssista. Anna itsellesi armoa!!!

Ränttipuhelut

Kun ei auta mikään muu kuin tahkoa hommia menemään ja kaikki ärsyttää, ahdistaa ja masentaa, yksi varma tehokeino on soittaa tai lähettää ääniviesti jollekin, joka tietää tilanteesi, tuntee sinut ja osaa ottaa koppia fiiliksistäsi. Sitten vain purnaat ja kitiset kaiken ulos, kiitos ja anteeksi, ja hommat jatkuu. Olen lähipiirilleni maailman kiitollisin siitä, että he ottavat nämä ränttipuhelut vastaan ja näin auttavat minua pääsemään ärsyttävien asioiden yli. Joskus ihan vaan vaikka pikkuasioista ääneen purnaaminen auttaa jaksamaan asioiden eteenpäin viemisessä!

Tauot…. muista ne tauot….

Joo, puhuin näistä jo aiemmin, mutta en voi tarpeeksi korostaa niiden tärkeyttä! Ja kun ne toimii melkein missä tilanteessa tahansa. Ne tauot estää sinua räjähtämästä. Ne auttaa sinua oppimaan. Ne auttaa jaksottamaan päivää ja tekemisiä. Ne antaa sinulle mahdollisesti muuten tosi huonoon päivään jotain valoa. Vaikka vain 10 minuuttia hengittelisit silloin tällöin. Tai kävisit ulkona jaloittelemassa sen 10 min! Mieluiten vähän enemmän kuin 10min mutta 10min on parempi kuin ei mitään. Ota taukosi.

Itsestäänselvyyksiä jotka kuitenkin aina unohtuu

Tämä kaikki voi joillekin teistä olla ihan joojoota, mutta tämä kaikki unohtuu siinä arjen kaaoksessa kun kakka on jo lentänyt tuulettimeen. Joskus se arki vaan on sitä pahinta mahdollista kuraa vaikka kaikki oikeat palikat olisikin kasassa. Ja se on elämää. Se, että miten uit, rämmit, jolkottelet, kierit tai muuten vaan örvellät sen kuran läpi, se on se juttu. Joskus se oikea tapa on rämpiä, joskus taas juosta. Tämä vaan muistutuksena teille kaikille sitten kun kaikki menee päin mäntyä! Kiitos kun luit taas tänne asti! Tsemppiä alkavaan viikkoon kaikille!